Olen syvästi pahoillani edellisen kirjoituksen joillekin aiheuttamasta pahasta mielestä! Tekstissä tuli käytettyä täysin vääriä argumentteja ja luonnonsuojelun rahoista olisi voinut yrittää keskustella järkevämmillä esimerkeillä. En olisi yön yli nukuttuani tekstiä julkaissut.
Saimaannorppaa ei pidä tappaa ja kaikkia muitakin uhanalaisia lajeja tulee suojella mahdollisimman tehokkaasti. Lähinnä halusin testata tuota suojellaan syömällä ajatusta.
Saimaannorppaa ei pidä tappaa ja kaikkia muitakin uhanalaisia lajeja tulee suojella mahdollisimman tehokkaasti. Lähinnä halusin testata tuota suojellaan syömällä ajatusta.
3 kommenttia:
SANOTTU MIKÄ SANOTTU, EI SE AUTA ENÄÄ PERUA.... KAIKILLA ON OIKEUS ELÄÄ...voisitte ne maahanmuuttajat heittää takas ja käyttää rahat vaikka niihin norpppiiin! tappaminen ei ole koskaan ratkasu ,missään tilanteessa!!!!!!!!!!!!!
Testaa Tikka tonnikaloilla sitä suojellaan syömällä ajatusta. Ne uhkaavat kuolla sukupuuttoon juuri syömisen takia.
Voihan anteeksi pyydellä, mutta teksti kuitenkin paljastaa kirjoittajan ajatusmaailman. Ymmärrän hyvin, että kyse on sarkasmista. Sarkasmikin voi olla loogista. Tässä kirjoituksessa ajatus siis on, että uhanalaisia lajeja, joiden hyötyä ihmiselle ei voi arvioida, ei ole taloudellisesti kannattavaa suojella, se ei ole oikeaa luonnonsuojelua. Sen sijaan kannattaa ilmeisesti suojella lajeja, jotka eivät ole uhanalaisia? Vaiko vain sellaisia lajeja, jotka ovat _ihmiselle_ hyödyllisiä? Hyödyn arvioiminen voi olla vaikeaa, sillä joidenkin lajien merkitystä ekosysteemissä voi olla vaikea arvioida suoralta kädeltä. Ihmiselle suoraan hyödylliset lajit eivät useinkaan ole suojelun tarpeessa. Luonnon monimuotoisuuden hyödyllisyys on harvoin arvioitavissa lyhyellä aikavälillä. taloudellisen hyödyn määrittää se, joka hyötyy tämän hetkisestä tilanteesta. Esimerkiksi ryöstökalastuksesta hyötyvät tämän hetken ryöstökalastuksella elävät. Pitkällä aikavälilla kaikki menettävät, mutta se ei hyötyjiä kiinnosta.
Lähetä kommentti