Pizza-onlinesta tilaat pizzat, kebabit ja muut herkut kätevästi!

18.6.2009

Vaalirahoituksesta

Ehdin jo päättää etten kirjoita mitään vaalirahoituksesta, mutta Kalle Isotalon kirjoitus vihreiden korruptiosta on niin mielenkiintoinen, että sitä täytyy mainostaa. Taas yksi syy lisää olla pitämättä viherhipeistä.

10.6.2009

Sananvapaus?

Miksi sananvapaus ei tunnu koskevan esimerkiksi nyt vaikka Kai Pöntistä ja Ari Vatasta? Ainakin kovasti viherhipit ovat heitä vaientamassa ja aitoon neuvostotyyliin sulkemassa mielisairaaloihin. Yhden totuuden maa on pirullinen paikka asua. Kuka opettaisi suomalaisille aitoa keskustelua ilman erimielisten leimaamista?

6.6.2009

Elämäni ensimmäinen kolari

Kun tuli edellisessä tekstissä puhuttua vaalikampanjoiden vaaroista, jatketaan samalla aiheella. Tarkoitukseni oli jakaa noin 600 jäljellä olevaa mainosta omakotitaloihin autolla. Hyvin se meni kunnes eräästä pihasta peruutti auto suoraan päin. Seurauksena hajonnut etupuskuri ja kipeä pää. Onneksi tästä selvitään buranalla ja aineelliset vahingot korvaa toisen osapuolen vakuutus.

Oli muuten yllättävän helppo tapaus. Myönsi heti syyllisyytensä, eikä muutenkaan hiiltynyt. Toivottavasti sama jatkuu kun korjauslasku tulee. En kuitenkaan halunnut sotkea poliisia asiaan. On sitten kolarikin koettu, saa muuten jäädä viimeiseksi!

5.6.2009

Vaaliväkivaltaa ja demokratian vastustamista

Olen viime vuosien aikana ollut aktiivisesti mukana useissa vaalikampanjoissa. Jokaiseen kampanjaan on liittynyt vähintään yksi erittäin uhkaava tilanne. Yleensä kyseessä on humalainen keski-iän ylittänyt mies, mutta välillä myös nuoremmat ovat käyneet aggressiivisiksi. Varsinaista väkivaltaa en ole vielä kampanjoiden yhteydessä joutunut kokemaan, mutta läheltä on liipannut.


Tästä syystä en ole yhtään hämmästynyt siitä, että Kokoomuksen eurovaaliehdokas Nina Suomalaisen mainoksia jakanut nainen sai nyrkistä. En tiedä oliko syynä uhrin etninen alkuperä vai pahoinpitelijän kanta Kokoomuksen politiikkaan.


Kyseinen ihminen oli kuitenkin pyyteettömästi edistämässä demokratiaa ja valinnanvapautta. Siitähän vaalimainosten jakamisessa on kyse, vaihtoehtojen esittelemisestä. On aina hienoa, kun joku on valmis aikaansa tällaiseen uhraamaan. Erityisen hienoa se on silloin, kun sitä tekee toisesta kulttuurista muuttanut. Poliittinen osallistuminen jos mikä kertoo integraatiosta!


Toinen ikävä tapauskin tulee mieleen. Toisen Kokoomuksen ehdokkaan Heikki Auton tienvarsimainokset ovat tuoneet nuorelle ehdokkaalle merkittävästi näkyvyyttä. Tämä selvästikin ottaa joillakin poliittisilla vastustajilla koville. Mainoksia on nimittäin kuulemani mukaan hävitetty teiden varsilta ihan järjestelmällisesti, ainakin eräillä alueilla. Tämä jos mikä on demokratian halventamista. Tienvarsimainokset ovat edullinen tapa tehdä ehdokasta tunnetuksi, mutta valitettavasti se on alttiina poliittiselle ilkivallalle.


Itse en ikinä syyllistyisi minkään edes etäisesti demokraattisen ryhmän mainosten turmelemiseen, enkä katuväkivaltaan heitä kohtaan. Valinnanvapaus on nimittäin minulle erittäin tärkeä arvo. En myöskään jättäisi tällaiseen puuttumatta, vaikka tekijä olisi oman puolueeni jäsen. En tosin usko kokoomuslaisten tällaiseen syyllistyvänkään.


3.6.2009

Vihreät ja kommunistit: Kuin kaksi marjaa

Ylen verkkosivuilta löytyy mielenkiintoinen uutinen, jonka mukaan:

Vihreät ja kommunistit ovat tuoreen tutkimuksen mukaan suurissa poliittisissa kysymyksissä miltei identtisiä puolueryhmiä. Puolueiden eurovaaliehdokkaat ajattelevat samalla, kriittisellä tavalla esimerkiksi markkinataloudesta ja sotilaallisesta liittoutumisesta.

Ja lisäksi:

Vihreät ja kommunistit niin ikään ovat kuin toistensa kopioita suhtautumisessa ympäristökysymyksiin, talouskasvuun ja markkinatalouteen. Ne ovat näissä asioissa kaikkein puhdasoppisimpia.


Miksi en ole lainkaan yllättynyt?

1.6.2009

Paras vaalislogan?

Kaikkien vaalien yhteydessä saa kärsiä toinen toistaan kauheammista vaalisloganeista. Välillä tuntuu, että ehdokkaat eivät ajattele lainkaan millä lauseella itseään haluavat esiin tuoda. Huonoista huonointa on vaikea valita, sillä sen verran paljon on tylsiä vaihtoehtoja tarjolla. Jos kuitenkin pitää löytää yksi, joka erityisesti on pistänyt negatiivisesti silmään, niin ”voittajaksi” valikoituu demarien Petra Paasilinnan ”Pätevin. Reiluin. Omapäisin.” Jouduin ihan pysähtymään taannoin Helsingin rautatieasemalla mainoksen nähdessäni. Oli pakko tietää kuka tällaista väittää ja kuka ihme on Petra Paasilinna. Niin ja tietenkin, millä lihaksilla hän tällaista väittää?

Oikeastaan juuri tämän ja muiden vastaavien takia yllätyin positiivisesti vasemmistoliiton Anna Mikkolan mainoksen raitiovaunun kyljessä nähdessäni. Siinä luki: byrokraatit korvattava demokraateilla. Juuri näin! Virkamiehiksi valitaan pätevyyden, ammattitaidon ynnä muiden vastaavien perusteella. Politiikassa pitäisi tärkeintä olla aatteiden ja arvojen. Taidot kyllä oppii, jos ei ole ihan tyhmä. Vai onko niin, että asiantuntemuksella ratsastavilla ei ole mitään sanottavaa?

Toki asiaosaaminen on tärkeää, mutta rajansa kaikella. Äänestin kyllä viime eurovaaleissa Alex Stubbia, mutta jo silloin tiesin tekeväni poikkeuksellisen päätöksen. Minun ehdokkaani täytyy tuntea EU, mutta hänellä pitää myös olla visio siitä, mitä sillä tehdään. Tästä hyvänä esimerkkinä toimikoon Sofia Vikmanin ”EU on menestystarina, mutta projekti on kesken”.

Vähän kääntäen voisi sanoa hyvän virkamiehen ominaisuudeksi liiallisesta oman vision edistämisestä pidättäytymisen. Virkamiehelle ei aina ole hyväksi olla liikaa mukana politiikassa ja siksi virkamiehestä ei välttämättä edes tule hyvää poliitikkoa. Mitä uutta nämä järjestelmän sisällä työskentelevät voivat tuoda poliittiseen päätöksen tekoon? Hieman epäilen ulkopuolisten, vähemmän asiantuntijuudella ratsastavien tuovan tuoreempaa ajattelua.

Tiivistetysti: edustajan tulee toki olla ”pätevä”, mutta poliittinen osaaminen ja oikeat arvot sekä tavoitteet ovat paljon tärkeämpiä. Mitä mieltä sinä olet?

Ja vielä lopuksi: Merja Vanhanen: pää pilvissä, jalat maassa. Siis että mitä?