Jukka Torikka kirjoitti uusimmassa Jyväskylän ylioppilaslehdessä julkaistussa kirjoituksessaan JYY:ssä tehdystä aloitteesta 0,7% kehitysyhteistyöbudjetoinnin ottamisesta käyttöön ylioppilaskunnassa. Minun on pakko kommentoida sekä aloitetta että Torikan kirjoitusta.
Ensinnäkin ylioppilaskuntaan on pakko kuulua, mikäli mielii opiskella. Jo tämä on täysin riittävä syy sille, että ylioppilaskunnan tulee keskittyä vain niihin asioihin, jotka hyödyttävät suoraan jäseniä. Tämä tarkoittaa tiettyjä palveluita sekä voimakasta edunvalvontaa eri tasoilla. Yleensähän rahan syytäminen mitä mielikuvituksellisimpiin kohteisiin johtaa jäsenkatoon, mutta pakkoyhteisössä tämä ei ole mahdollista.
On myös täysin yhdentekevää perustella rahan haaskausta sillä, että rahaa kuluu vain muutama tuhat euroa. Vääryys on vääryyttä riippumatta mittasuhteista. On nimittäin niin, että kyllä pienille summille aina hyvältä kuulostavia käyttökohteita löytyy. Oli tarkoitus kuinka hyvä tahansa, se ei kuulu ylioppilaskunnan hyväksyttävään toimintaan, mikäli se ei suoraan hyödytä jäsenistöä.
Torikka kirjoittaa:
"Ensimmäinen ryhmä kävi mielekästä keskustelua aloitteesta, toisella ei ollut mitään hajua mitä ovat maailman kaupan rakenteet ja kolmas vastusti rahan käyttöä mihinkään muuhun, kuin opiskelijoiden suoraviivaisimpien etujen ajamiseen."
Tämä ylimielisyys ja oman paremmuuden korostaminen on synkkää luettavaa. Mielekästä keskustelua ei siis ole se, jos kyseenalaistaa sen, ymmärtääkö jäsenistö tällaista rahan haaskausta. Tulee tunne, että mielekästä on vain esityksen kannattaminen, mieluiten toki kaksin- tai kolminkertaisena. Oma mielipiteeni on se, että tästä asiasta ei voikaan käydä mielekästä keskustelua, sillä tämä asia ei kuulu JYY:lle!
Torikalle tiedoksi: maailmankaupan rakenteita EI muuteta JYY:ssä ja hyvä niin, sillä sitä EI ole perustettu muuttamaan maailmankaupan rakenteita! Jos joku haluaa muuttaa maailmaa (kukapa ei haluaisi), siihenkin on olemassa erilaisia yhdistyksiä, joihin jokainen voi VAPAAEHTOISESTI liittyä. Jokainen voi myös VAPAAEHTOISESTI lahjoittaa rahansa ihan mihin haluaa. Köyhä opiskelija ei porvarihallituksenkaan aikana muutu niin rikkaaksi, että hänen rahojaan pitäisi lähettää väkipakolla kehitysmaihin. Mutta ilmeisesti tässäkään asiassa vasemmisto ei halua itse maksaa, se haluaa maksattaa muilla, väkisin.
Ja jotta ei tulisi väärinkäsityksiä: en ota tässä kantaa kehitysyhteistyön puolesta tai vastaan, kuten en kommentoi mitään tiettyjä prosenttilukuja. Tämä johtuu siitä, että tämä kirjoitus käsittelee ylioppilaskuntaa jolle nämä asiat eivät kuulu. Ajan tuhlaaminen tällaista asioista väittelemiseen vie väkisin resursseja opiskelijoiden asioiden käsittelyltä.