Kansanedustajien ja ministerien kuntavaaliehdokkuudet herättävät laajaa keskustelua. Monen aihetta pohtineen äänitorveksi asettautunut Taina Karrikan (HS 3.11.) mielestä kansanedustajien ei tulisi asettua ehdolle demokraattisissa vaaleissa. Minä olen asiasta täysin eri mieltä.
Hieman kärjistäen Karrikkaa voisi epäillä kansanedustajia äänestäneiden arvostelukyvyn väheksymisestä. Tällaista on hieman vaikea niellä, jos katsoo esimerkiksi kansanedustaja Henna Virkkusen Jyväskylässä keräämää huimaa 1995 äänen pottia, tai ministeri Vapaavuoren vieläkin komeampaa 7642 äänen saalista Helsingissä. Melkoinen joukko täysivaltaisia Suomen kansalaisia on todennut ammattipoliitikon olevan ainoan äänensä arvoinen.
Avoimen demokratian perusteisiin kuulu se, että kuka vain voi -ilman lehtien palstoille ulottuvaa paheksuntaa- asettua ehdolle. Äänestäjien tehtävä on vaalipäivänä valita tarjolla olevista ehdokkaista. Kansanedustajat näyttävät nauttivan luottamusta myös kunnallisessa päätöksenteossa, eikä se väärin ole. Demokratiassa tulos voi olla vain oikea!
Eero Tikka
Yht. kand.
Jyväskylä
Kirjoitus julkaistu pienin muutoksin Helsingin sanomien mielipiteissä 4.11.2008
Hieman kärjistäen Karrikkaa voisi epäillä kansanedustajia äänestäneiden arvostelukyvyn väheksymisestä. Tällaista on hieman vaikea niellä, jos katsoo esimerkiksi kansanedustaja Henna Virkkusen Jyväskylässä keräämää huimaa 1995 äänen pottia, tai ministeri Vapaavuoren vieläkin komeampaa 7642 äänen saalista Helsingissä. Melkoinen joukko täysivaltaisia Suomen kansalaisia on todennut ammattipoliitikon olevan ainoan äänensä arvoinen.
Avoimen demokratian perusteisiin kuulu se, että kuka vain voi -ilman lehtien palstoille ulottuvaa paheksuntaa- asettua ehdolle. Äänestäjien tehtävä on vaalipäivänä valita tarjolla olevista ehdokkaista. Kansanedustajat näyttävät nauttivan luottamusta myös kunnallisessa päätöksenteossa, eikä se väärin ole. Demokratiassa tulos voi olla vain oikea!
Eero Tikka
Yht. kand.
Jyväskylä
Kirjoitus julkaistu pienin muutoksin Helsingin sanomien mielipiteissä 4.11.2008
3 kommenttia:
Mutta demokratiassa sitä voidaan myös kritisoida ihan vaikka oikein lehtien palstoilla, eikö? Ja eiköhän poliittinen osallistuminen ole paljon muutakin kuin vaalipäivänä äänestämään raahustamista. Aina voi esittää epäilyksen, että niinköhän esim. pirun kiireinen ministeri ehtii paneutua kuntatason asioihin yhtä hyvin kuin ei-ministeri...näitähän voi funtsia paljonkin.
Ja ihan noin sivuhuomautuksena, että äänestäjien arvostelukyvyn "laatu" ei välttämättä liity mitenkään äänimääriin - se voi olla silti melkoisen omituista joskus, vrt. tapaus Tony Halme.
Kiitos hyvästä kommentista! En tietenkään tarkoittanut, ettei saisi kritisoida! Ajatukseni liittyy enemmän siihen, että kyllä ehdolla pitää saada olla, ilman että itse ehdokkuutta arvosteellan. Ehdokasta saa toki arvostella. Ymmärrätkö pointin?
En tietenkään tarkoittanut rajata poliittista osallistumista pelkkään äänestämiseen, en missään nimessä. Mielipideteksteissä joutuu joskus jättämään paljonkin pois.
Loppuosaan kommentista en voi sanoa muuta, kuin että kaikki äänestysperusteet ovat legitiimejä! Omituisia ne voivat olla, mutta eivät missään nimessä ainakaan vääriä.
Joo, minä tosin olen vähän sillä kannalla, että niin ehdokasta kuin ehdokkuuttakin pitää saada kritisoida, mikäli aihetta löytyy - turhan lätisijät on sitten asia erikseen.
Niin, ei missään nimessä vääriä, se on totta. Mutta toisaalta sitten voidaan aina pohtia, että onko ehdokas ns. politiikkoainesta ja riittävällä poliittisella arviointikyvyllä varustettu...(vrt. esim. Palosen kirjoitukset aiheesta). Mutta en tiedä, kai nämäkin kriteerit ovat lopulta enemmän tai vähemmän subjektiivisia.
Lähetä kommentti